Tästä lähin Caroline Walton on ihan vain Caroline ja Caroline Moore on Care, koska se on oikeastaan täällä käytetty lempinimi sille. Joten ei tarvi selitellä kummasta Carolinesta puhun!
Aloitetaan vaikka ihan sieltä lauantaista, jolloin muutin. Ensinnäkin täytyy sanoa, että tavaraa oli kyllä enemmän kuin omiks tarpeiks! Olen oikeasti hieman huolissani siitä, miten pääsen täältä takaisin Suomeen tavaroideni kanssa. Onneksi perhe tulee keväällä käymään, niin voin antaa osan vaatteista heidän mukanaan takaisin Suomeen, mutta nyt kun näin todellisen tavaramäärän, niin ei se kyllä paljon lohduta!
Neljässä kuukaudessa on tavaramäärä kasvanut yli puolella. Kuvassa takana näkyy sininen ja musta matkalaukku. Niillä tulin tänne. Niiden lisäksi minulla on pussillinen kenkiä, pahvilaatikollinen vaatteita, talvivaatteet ja pahvilaatikollinen kaikkea sälää, mitä on kerääntyny, mutta en halua poiskaan heittää! Olen pian aloittamassa tekemään scrapbook:ia joten osa krääsästä menee sinne.
Oli todella outoa kantaa noi tavarat autoon. Muutamien halien ja kiitosten jälkeen lähdettiin Carolinen kanssa ajaan kohti Moorejen taloa. Sisällä tuli heti tuttu tuoksi, jonka muistin kesästä, kun asuin täälllä muutaman päivän! Tuntui tosi turhattavalle purkaa kaikki vaatteet yms. kaappeihin, kun olin juuri hetki sitten saanu ne pakattua! Sellaista se on. :) Kyllä mulla oikeasti ihan kiitettävästi täällä noita vaatteita on.
Julie ja Jim (host vanhemmat) lähtivät joihinkin pikkujoulu juhliin, joten jäätiin Caren kanssa kaksin kotiin. Katseltiin jouluelokuvia ja tilattiin pizzaa. Se oli mun ensimmäinen kerta, kun tilattiin pizza ihan kotiovelle! Haha.
Olin ennen Waltoneilta lähtöä jättänyt kirjeen Carolinelle Carolinen tyynylle, jossa kerroin mitä kaikkea tulen hänessä ikävöimään ja kuinka oikeasti olen niin kiitollinen että meistä tuli läheisemmät kuin uskalsin edes odottaa! Caroline laittoi minulle illalla viestin: "SONJA I LOVE YOU!!! I just got your letter and I was so close to crying. It's so weird without you here. I miss you". Ton viestin jälkeen mulle tuli ihan kauheen ikävä Carolinea! Se ilta ei ollut mikään helppo. Seuraava päivä oli aika saman tapanen, mutta pikkuhiljaa olen päässyt Caroline-ikävästä yli. Alan tottumaan elämään täällä Mooreilla! Onhan se vähän tyhmä ikävöidä Carolinea, kun kuitenkin ollaan edelleen ystävät, nähdään päivittäin yms! On se kuitenkin eri asia elää jonkun kanssa koko ajan. Ja se aika on nyt ohi... En edes kestä ajatella sitä, kun pitäisi täältä kokonaan lähteä Suomeen. Mä tulen olemaan niin romahduksen partaalla, tiedän sen jo nyt!
Uusi perhe on kuitenkin ihan älyttömän ihana! Julie, host äiti on hirveen kiva, isä Jim on niin hauska ja puhelias! Täydellinen vastakohta ensimmäiselle host isälle. Joten muutos tekee ihan hyvää! En oikeastaan ensimmäistä perhettä niin kauheasti ikävöi, ainoastaan Carolinea. Voisin pakata sen aina mukaan uusiin perheisiin! :) Ja Moorejen talo on tosi kiva ja rakastan omaa huonettani! Minulla on kuulemma talon paras sänky. Tää on tosi korkea parisänky, joka on ihanan pehmeä. :) Mutta parasta mun huoneessa on ehdottomasti oma kylppäri! En oo koskaan omistanut omaa kylppäriä, joten tää on niin luksusta mulle.
Mitäs muuta kertoisin tästä ekasta viikosta täällä...
Caren kanssa tullaan hyvin juttuun ja hänen veli Chris on tulossa kotiin sunnuntaina Uudesta Seelannista. Ja pian onkin joulu. Sain tänää kotoa joululahjoja ja odotan innolla, että pääsen avaamaan niitä! :) Meillä oli koulussa kavereiden kanssa sellainen Secret Santa juttu, missä arvottiin jokaiselle henkilö jolle pitää ostaa lahja. Tänään oli se päivä, kun lahjat piti tuoda. Maureen oli minun Secret Santa ja sain häneltä ihanan nallen, jolla oli Lakers - paita päällä ja tietenkin koulun väreissä: tumman sininen ja keltainen/kulta. Lakers tulee siis siitä, että me asutaan Skaneteleksessa ja täällä on iso järvi, josta ollaan kauhean ylpeitä. Me ollaan siis lakers:eja. :D Esim koripallopelissä tänää kannustettiin: "let's go Lakers!" Lisäksi Maureen antoi minulle kirjan, johon oli koottu kuvia kaikista syksyn tapahtumista. Se oli tosi ihana idea!
Tänä viikonloppuna olisi tarkoitus mennä vähän jouluostoksille. En ole vielä kenellekkään oikein hommannut mitään... Ideoita kyllä on, pitäisi vain käydä hommaamassa ne! Ihan uskomatonta, että ensi viikolla on joulu! Kohta sitä ollaan jo puolessa välissä...
Saa nähdä jos ehtisin vielä tässä joskus kirjoittaa ennen joulua, mutta jos en niin ensi kerralla kerron sitten ensimmäisestä joulustani kaukana kotoa!
Jouluisin terveisin - Sonja
ps. Mun mokkapalat on täällä menestys! Kaikki haluaa reseptin. :) Seuraavaks haluan tehdä joulutorttuja, että pääsisin vähän suomalaisen joulun makuun. Ja Julie haluaa tehdä lanttulaatikon! Ihanaaa, eihän joulu ole kunnon joulu ilman lanttulaatikkoa!
Minua alkoi melkein itkettää kun luin tota alkua. Sulla on varmaan tosi ihanaa siellä jenkeissä. Millasta ruokaa te muuten siellä ihan arkena syötte? Ja onko amerikkalaisessa jouluruassa mitään samaa, kun suomalaisessa? tietääkö ne muuten siellä että pukki tulee suomesta :-D
VastaaPoistaAnonyymi, arvasit ihan oikein, rakastan elämääni täällä enemmän kuin odotinkaan! Arkena syödään vähän milloin mitäkin. Pääasiassa ihan normaalia ruokaa, ainoa ero on, että salaattia ei juurikaan syödä ruuan kanssa. :( Täällä ei oikein ole perinteistä jouluruokaa. Tai se on vähän perhekohtaista. Kinkku kuuluu kuitenkin täälläkin joulupöytään! Piparit tunnetaan täällä myös. Ne on varmaan ainoita yhtäläisyyksiä. :) ja ei kyllä tiedetä että joulupukki on suomesta!! oon sitä yrittäny näille kertoo mut kukaan ei tunnu uskovan, ku kaikki sanoo et se on pohjoisnavalta!
VastaaPoistaKuulostaa hauskalta! Ihanaa joulunaikaa ja Iloista uutta vuotta sulle Sonja :)
VastaaPoistaTrustNo1,kiitos samoin! :)
VastaaPoista